hattaraa hampaissa

Uusi elämä...

2009-05-08T02:17:00.000-07:00

...On alkanut. En tällä hetkellä voi uskoa olevani oikea minä.

"Minä" on mennyt johonkin piiloon, ja tilalle saapunut joku aivan hullu. Tyttö joka urheilee, hieroo kaksi kertaa päivässä kiinteyttävää rasvaa pakaroihin ja juo 2 litraa vettä päivässä kuona-aineiden poistumiseksi.

Tyttö joka lotraa itseruskettavien voiteiden kanssa joka ilta ja joka on lähdössä kohta ostamaan kuivaharjaa selluliitin karkottamiseksi.

Siis kyllä. Olen 173cm pitkä, painan 50 kiloa ja minulla on selluliittia. Voin myöntää tämän vain siksi, ettei kukaan tuttuni lue tätä blogia.

Olen koittanut pakoilla koko juttua ja yrittänyt olla katsomatta itseäni peilistä takaa päin.

Nyt olen kuitenkin vakaasti päättänyt, että se on loppu. On aivan turhaa itkeä ja marista epätoivoisena sängyssä rupsahtanutta itseään, jos asialle ei edes yritä tehdä mitään. Siispä olen ottanut VIHDOINKIN erilaisen näkemyksen asioihin.

Menin kauppaan. Ostin vartalon kuorinta-ainetta. Kiinteyttävää ja kosteuttavaa voidetta. Aineenvaihduntaa lisäävää ainetta, jota hierotaan joka päivä pyörivin liikkein ongelmakohtiin.

Olen juossut kuin hullu ympäri läheistä järveä ja syönyt tasaisin väliajoin kasviksia, kananmunia, raejuustoa, ruisleipää, tomaattikeittoa, pehmeää rasvaa (joka on muuten välttämätöntä selluliitin lähtemisessä ja sitä saa esim. pähkinöistä ja lohesta). Olen ostanut ruokaa sen mukaan, mikä on mahdollisimman terveellistä ja välttämäntöntä enkä sen mukaan, missä on vähiten kaloreita. Siis en ole ostanut light kolaa, hattaraa, sokeritonta jäätelöä tai muuta MÖSSÖÄ.

Erityisen tehokkaiksi kuona-aineiden poistajiksi on mainittu greipit. Niinpä ajattelin tänään hakea myös greippejä. En tiedä, onko greipeissä paljon kaloreita, mutta sillä ei ole mitään väliä, koska kuka haluaa olla laiha, jos on muuten rupsahtanut?

Olen käynyt jo pari kertaa solariumissa sekä vaalentanut hiukseni. Lopputulos hiusten suhteen oli valitettavasti keltainen, mutta toivottavasti toiveeni täyttyvät tiistaina kampaajalla ja voin vihdoinkin alkaa kulkemaan julkisilla paikoilla ilman huivia.

Palkinnoksi ja motivaatioksi ostin itselleni Burberryn bikinit. Vihreät, joissa on ruutukuviota reunoissa. Suurin haaveeni on, että tänä kesänä pääsen rannalle. Tavoitteena ei ole suunnaton laihuus vaan pelkkä kiinteys.

Ahh tätä ihanaa ilmaakin. Liikunta on tehnyt aivoni mössöksi, koska tunnen itseni koko ajan mielettömän energiseksi ja olen hyvällä tuulella, mikä on melko harvinaista minulle. Yleensä olen väsynyt ja harmistun helposti.

Mutta, nyt pitää lähteä pyöräilemään Citymarkettiin, josta tulee edestakaisin 8,6 km.

Illalla vielä lenkille >>>

Pretty girls don't eat

2009-04-29T12:10:00.000-07:00

Tänään raahauduin taas lenkille, kipeistä sääristä ja pohkeista huolimatta.

Vaikka lihassärky on kamalaa, saan silti sairasta tyydytystä siitä, etten meinaa päästä aamulla sängystä ylös, koska ainakin silloin tiedän lenkin olleen tehokas.

Liikkumisesta seuranneita ongelmia lihassäryn lisäksi ovat jatkuva nälkä ja flunssainen olo.
Silti olen päättänyt jatkaa lenkkeilyä ja liikkumista. En ole varmaan koskaan ollut näin päättäväinen tämän aiheen suhteen.

Ilmeisesti sen huomasi myös onnetar, sillä tänään tapahtui jotain ihmeellistä. Ihanaa. Aivan mahtavaa!

Puhelimeni soi. Numero ei ollut tuttu, mutta vastasin silti (ja se kannatti).
Osallistuin nimittäin viime viikolla erään kalliin kuntoilukeskuksen arvontaan.
Noh, puhelusta kävi ilmi, että voitin keskukseen viikon ilmaisen jäsenyyden!

Saan myös käyttööni henkilökohtaisen kuntovalmentajan, joka tekee minulle kehoanalyysin sekä henkilökohtaisen, viikon mittaisen kunto-ohjelman.

En ole koskaan voittanut mitään! Joten tämä oli todella ihana yllätys. Minulla on viikon ajan käytössäni laaja valikoima jumppia, aerobic-tunteja, tanssitunteja, kuntosali, solarium jne..
Ahh, välillä elämä on sittenkin ihanaa.

Huomenna matkustan junalla poikaystäväni luokse <3>

Tänään olen syönyt pari kiiviä, pari omenaa, pari ruisleipää, pari jogurttia ja Saarioisten lohikeiton. Tämä keitto on ehdoton suosikkini, koska se on mielettömän hyvää ja täyttävää, ja silti siinä on vain 180 kaloria.

Nyt lähden lenkittämään koiraani, joka rapistelee vihaisesti sanomalehtiä eteisessä. "Mennään jo! Nyt mennään! Tuu jo, laita panta, mennään ulos".
>>>

Pikakirjoitus vähän kaikesta

2009-04-28T08:55:00.001-07:00

Olen ollut muutamia päiviä poissa, koska olen niin itsekuriton.

Onneksi eilen ja tänään olen vihdoinkin saanut taas otteen normaaleista rutiineista.

Tässä lyhyt kuvaus tämän hetken tilanteesta, sillä olen todella laiskalla tuulella pitkän lenkin jälkeen, enkä jaksaisi istua koneella.

Olen päättänyt alkaa harrastamaan liikuntaa enemmän.

Eilen kävin muutaman kilometrin lenkillä, ja tänään tein vielä pidemmän.

Tuskin maltan odottaa vappua ja toukokuuta, sillä vapun jälkeen alkaa kaikki ihana.

Viiden kerran solarium ja vapun jälkeen teen värinpoiston ja vapun jälkeen menen kampaajalle. Nam.

Tänään hain tilaamani paketin postista, joka sisälsi uuden kantolaukun koiralleni, sekä uuden pehmoisen pedin.

Jos joku on ihanaa, niin materialismionnellisuus. Ahhhh.

Siitä seuraavaan aiheeseen, eli Guessin laukkuun, jonka myös pitäisi saapua parin päivän sisällä postiin. Malli Promenade ja väri viininpunainen mattapintainen keinonahka, kiiltonahkaisilla yksityiskohdilla. Toivottavasti laukku vastaa odotuksiani, sillä olen himoinnut sitä jo ikuisuuden!

Ruoka & laihtuminen

Olen yrittänyt syödä terveellisesti. Tänään olen syönyt paljon hedelmiä, tummaa leipää, rasvatonta jogurttia, vihanneksia ja muuta kevyttä. Olen jopa juonut vähän maitoa (tietysti rasvatonta).

Päätin, etten enään tosiaan jaksa kituuttaa millään 200 kalorin annoksilla, vaan panostan tosissani enemmän liikuntaan ja syön hiukan enemmän. Se vastaa enemmän terveellistä elämäntapaa kuin monta litraa kevytkolaa päivässä ja pari näkkäriä.

Haluan myös kiinteytyä enemmän ja näyttää joltain muulta, kuin ihmiseltä jonka rasvaprosentti on 100%. Tästä liikuntainnostukseni.

Tehtävälista:

- hanki syvä rusketus

- muista äitienpäivä

- tee hiusnaamio 2 kertaa viikossa

- kevätsiivous

- osta uusia kesävaatteita

- lue tenttiin

- tee manikyyri

Ruokakaupassa seisoskelua ja haaveilua

2009-04-23T10:17:00.000-07:00

Tänään en osannut päättää. Seisoin kaupassa ja tutkin ikuisuuden purkkeja, pusseja, rasioita, pulloja, käärepapereita..

Jos joku on rasittavaa, niin tuote johon ei ole kirjoitettu kalorimäärää. Valitettavasti tällaisiakin pakkauksia kaupoista löytyy, ja se saa ainakin minut kuluttajana tuntemaan suurta turhautuneisuutta.

Vaadin kaloritaulukon. Esimerkiksi marenkipakkauksiin. Sokerikorppuihin. Kaikkiin mehujäihin..

En normaalisti laske koskaan päivän aikana kertynyttä energiamäärää. Saatan miettiä mielessäni joitain lukuja, jotka saattavat viitata siihen, mutten koskaan laske tarkasti tai mieti sitä sen kummemmin. Jos laskisin, en pystyisi enää ajattelemaan mitään muuta kuin ruokaa ja sitä mitä voisin vielä syödä tai mitä voisin jättää syömättä.

Katson kaupassa mitä ostan, mutta sen jälkeen kun olen saanut ostokset jääkaappiin, en enään mieti vaan syön niitä silloin kuin huvittaa, koska olen jo todennut ne kalorimääriltään sopiviksi kaupassa. Tiedän, olen ihan sekaisin.

Tänään en ole tehnyt kauppareissun lisäksi muuta kuin lukenut tenttiin. Olo on siitä syystä turtunut ja hiukan kiukkuinen. Liikaa kahvia ja liian vähän keskittymiskykyä.

Olen kyllä suunnitellut kaikenlaista, kuten solarium -käyntien ajankohtaa, Guessin laukun ostamista ja oikean sävyisen kynsilakan hankkimista uutta mekkoani varten. Kaikkea hyvin turhamaista.

Olen loputon unelmoija. En tiedä mitään parempaa kuin haaveilu kaikesta älyttömästä. Syvästä rusketuksesta ja Paul Frankin bikineistä. Hyvältä näyttämisestä bikineissä. Kauniista kesästä ja pienistä shortseista. Mukaan otettavasta kahvista ja aurinkolaseista.

Todellisuuspakoilen kaikkialla ja kaikkea. Varsinkin koulua, tenttejä, velvollisuuksia. Veroilmoituksen tekemistä ja muita peruskansalaiselle kuuluvia tehtäviä. En edes itse maksa vuokraani. En tiedä onko se lapsellista vai ei, mutta ainakaan minulle ei jää niin paljon huolehdittavaa. Vaikka sitähän riittää.

Onneksi on tämä kontrolli ja kaikki muut älyttömät juttuni. Pieni hattaramaailma, josta kukaan ei minua saa kiskotuksi pois.

En ole taaskaan pariin päivään uskaltanut vaa'an päälle. Käyn ehkä huomenna tai ylihuomenna. Sitten kun olo tuntuu tarpeeksi kevyeltä kaiken sen viikonlopun mässäilyn jälkeen.

Kalorikaruselli

2009-04-21T14:40:00.000-07:00

Tekisi mieli huuhtoa itsensä vessanpöntöstä alas.

Olen niin likainen. Rasvainen. Ällöttävä.

Olen syönyt perjantaista tähän asti aivan mielettömän määrän moskaa. En edes kehtaa luetella mitä, mutta jotta saisitte jotain osviittaa siitä minkälainen syöppö osaan olla, niin mainittakoon esimerkiksi McDonaldsin El Maco -ateria, marenkikakku ja minttusuklaajäätelö. Yök.

Tällä hetkellä pystyn ajattelemaan vain sitä kaikkea pahaa, mikä lilluu sisälläni.

Siellä se on, niin lähellä mutta niin kaukana. Pystyn tuntemaan kaikki kalorit, joka ikisen rasvahiukkasen.

Mutta siinä se kidutus onkin. En saa niitä pois.

Yksi pieni pala kakkua lautasella, iso pala rasvaa lantiolla.

Toivoisin, että voisin olla joskus se ihminen, josta kirjoitin kuvaillessani tulevaa kesä -lookia. En todellakaan tiedä, onko sen saavuttaminen mahdollista tällaisen itsekurin kanssa. Perjantaina vielä luulin omistavani sellaisen, mutta nyt olen taas tippunut maanpinnalle ja karu totuus tulee esiin.

Tästä kaikesta huolimatta, olen edelleenkin solarium ja vaaleat hiukset -suunnitelmassa. Numerosta 4 en edes uskalla haaveilla muutamaan päivään.

Luojan kiitos en tilannut uusia bikineitä H&M:stä, sillä ne menisivät vain suoraan kaappiin pölyttymään.

Ainoa positiivinen asia tällä hetkellä on poikaystäväni, joka kylläkin lähti jo takaisin armeijaan.

Oli kuitenkin ihanaa nähdä ja mieltäni lämmittää edelleen.

Osaamme välillä olla toisillemme oikeita kiusankappaleita, mutta useimmiten tulemme hyvin toimeen keskenämme. Hän on ainut ihminen, joka oikeasti tuntee minut.

Minun kaikki likaiset salaisuuteni ja luurangot kaapissani.

Nyt yritän ryhdistäytyä ja aloittaa syömään jotenkin terveellisesti. Ei mitään nestepaastoja eikä myöskään vaahtokarkkeja tai hattaraa. Terveellistä kuten ruisleipää, hedelmiä ja kasviksia. Sellaisia annoksia, ettei ole jatkuvasti nälkä (200 kalorin porkkana-annokset voi unohtaa), vaan mieluummin sitten syö vähän enemmän ja voi paremmin. Ehkä se painokin siitä hiljalleen laskee.

Todellinen kalorikirous koko elämä.

Mukamas siivouspäivä ja maaginen luku 4

2009-04-17T12:03:00.000-07:00

Tämä päivä on sujunut suunnilleen yhtä hyvin kuin chihuahuan ulkoiluttaminen 20 asteen pakkasessa (minulla on chihuahua ja ette uskokaan mikä vaiva on pukea toinen villapaitaan ja tossuihin ihan vain 5 minuutin pissalenkin vuoksi)

Ensinnäkin, en saanut yöllä unta jonka vuoksi siis heräsin todella myöhään. Hieno suunnitelmani siitä, kuinka luen tenttiin ahkerasti, siivoan koko kämpän ja käyn kaupassa, meni pieleen.
Ehdin tasan siivota. En muuta.

Huomenna on tentti, mutta en osaa oikeastaan edes olla paniikissa tai mitään muutakaan. Normaalisti otan rauhoittavan pillerin jo paria tuntia ennen tentin alkua. Nyt kuitenkin todellisuuspakoilen kaikkea, sillä poikaystäväni saapui luokseni muutama tunti sitten (olen ollut ikävästä soikeana, sillä hän on ollut KAKSI viikkoa kiinni armeijassa ja minä olen kärsinyt täällä yksin ja riuduttanut itseäni kauniiksi).

Poikaystäväni on myös hyvä syy käydä ruokakaupassa ja ostaa kaikkea outoa (esim. ei kevyttä juustoa vaan normaalirasvaista, hyi). Vaikka on todella ihanaa nähdä rakas ja viettää yhdessä yli 4 päivää, en kuitenkaan koskaan onnistu olemaan syömättä ilman hänen syyllistäviä katseita ja vihjailevia kommentteja. Varsinkin eräät Vilan 26 tuumaiset farkut aiheuttavat joka kerta huolestuneita/syyllistäviä katseita poikaystävässäni, koska hän tietää etteivät ne mahdu jalkaani ellen paina n. 50 kiloa.

Ja kaikenlisäksi, koska hän on ollut kaksi viikkoa armeijassa ja viikon metsäleirillä, tietysti hän osti Makuunista iiiison pussin karkkia. Tämä tarkoitti sitä, etten minäkään pystynyt vastustamaan kiusausta vaan söin monta isoa suklaakonvehtia ja ostin vielä itselleni truly juicy -karkkeja.

Plaah. Noh, mutta on tänään tapahtunut edes Jotain positiivista. Kävin aamulla vaa'alla ja se näytti 49,6 kiloa! Jessss! Vihdoinkin painoni alkaa taas luvulla 4! En kuitenkaan usko, että huomenna vaaka näyttää yhtä armollisia lukemia, joten siirrän punnistuskerran vasta sunnuntaille.
Ja nyt katsomaan leffaa, adios.

Kysymysmerkki kateissa ja uusi kesä-look

2009-04-16T07:49:00.000-07:00

Yleensä monta viikkoa kestävän, itsensä riuduttamisen jälkeen minun päähäni herää suuri kysymysmerkki. Yleensä tämä kysymysherkki nousee esiin ruokakaupassa (ja varsinkin karkkihyllyn kohdalla).

Kysyn silloin itseltäni, että miksi ihmeessä teen tätä. En keksi sillä hetkellä yleensä minkäänlaista järkevää vastausta (vaikka 25 tuumaiset farkuthan ovat todella hyvä vastaus) joten otan karkkipussin ja syön sen onnellisena. Seuraavana aamuna 99% kadun tätä tekoa, mutta se ei ole pääasia.

Pääasia on se, että minulle herää tämä kysymys. "Miksi ihmeessä minä teen tätä, mitä varten häh miksi miksi miksi?" Vastaan usein että "En tiedä, teenpähän vaan".

Nyt olen riuduttanut itseäni taas monta viikkoa, mutta sekä ilokseni että kauhukseni voin todeta, että kysymysmerkki on poissa. En ole hetkeäkään epäillyt tekemisiäni, enkä hetkeäkään kyseenalaistanut syömisiäni. Toisaalta tämä on aivan huippua. Olen löytänyt uuden termin, itsekuri. Olen niin onnellinen etten ole retkahtanut.

Mutta jossain pääkoppani uumenissa kuuluu silti hälytyskellot. Miksen enään lopeta, miksi en pidä mitään taukoa. Vastaan välittömästi että "Siksi, että mahtuisin 25 tuumaisiin farkkuihin ja olisin kaunis ja minulla olisi pitkät sääret ja voisin laittaa lyhyet shortsit ja mennä kesällä rannalle ilman jätesäkkiä". Tämä on melko tyhjentävä vastaus. Jos kirjoittaisin tämän itse arvostelemaani tenttiin, saisin ehdottomasti vitosen.

Katselin koko eilisen illan H&M:n sivuilta herkullisia bikineitä ja pieniä kesävaatteita. Voi luoja, antaisin vaikka yhden sormeni jos voisin syödä suklaata ja hattaraa niin paljon kuin huvittaa, ja mahtua samalla 32 kokoa oleviin vaatteisiin.

Minulla on pitkät, tällä hetkellä kuparin väriset hiukset. Mutta koska olen päättänyt, että tästä kesästä tulee maailman paras kesä (päätän niin joka kerta, mutta se menee pilalle viimeistään siinä vaiheessa kun syön ensimmäisen jäätelön, mistä alkaa usein koko kesän pituinen mässäysjakso) olen harkinnut hiusteni blondaamista.

Olen luonnostani vaalea (lue, kalpea kuin lakana), joten tästä syystä en myöskään aio luottaa auringon voimaan, vaan marssin huomenna ostamaan viiden kerran solarium -lipun.

Viisi kertaa solariumissa, tuhkanvaaleat hiukset raidoilla, sekä paino joka alkaa luvulla 4.

Tässä on takuuvarma onni ensi kesäksi. Plussaa olisi myös ne kiinteät pakarat, mutta tiesittekö, että syvä rusketus saa pepun näyttämään pari kiloa pienemmältä + kiinteämmältä? (luin sen joskus erään amerikkalaisen julkkis-stylistin rantakuntoon -vinkeistä)

Jotta kesä-look olisi kerrankin täydellinen, ostin eilen ihanan, sifonkia olevan lohenpunaisen tunikan, joka näyttää aivan täydelliseltä legginssien kanssa. Shoppailuintoni ei loppunut tähän, vaan löysin myös mustan neuletopin, jonka etuosa on täynnä paljetteja. Jotenkin se korosti niin ihanasti solisluitani, että oli pakko ostaa se.

Huomenna aamulla aion taas vaa'alle. Odotan kauhulla mitä se näyttää, vaikken ole syönyt paljon mitään.

Tässä vielä tämän päivän syömiset:

- ruisleipä jossa teelusikan verran juustolevitettä

- kaksi kuppia kahvia ja monta isoa lasillista light kolaa

- mandariini

- 55g Truly Black -karkkeja.

Tämä tekee yhteensä n. 210 kaloria.

Ei olisi pitänyt laskea, koska nyt tuli kamala nälkä. Luulin että olen syönyt ainakin 500 kalorin edestä. Whiii, mikä iloinen yllätys.

Esittäytyminen

2009-04-15T02:11:00.000-07:00

Noniin. Tässä on elämäni toinen blogi.

Noin vuosi sitten perustin ensimmäisen, mutta se kuoli.

Ei ollut aikaa ja aina oli kiireitä. Mitä mahtavia tekosyitä.

Todellinen syy blogin loppumiselle oli kuitenkin se, etten enään tiennyt pitäisikö minun itkeä vai nauraa.. Siis elämässä.

Olen tullut loputtomiin umpikujiin, jatkanut aina jostain raosta eteenpäin välittämättä niistä edellisistä. Päädyin siis lopulta kiertämään pelkkää ympyrää, jossa voin ilmoittaa olevani vieläkin.

Ympyrä koostuu sellaisista palasista kuin laihtuminen, syöminen, vaatteet, laihtuminen, kauniilta näyttäminen.. Ainiin mainitsinko jo, laihtuminen..

En tiedä tarkkaa aikaa koska tämä kaikki on alkanut, sillä muistan jo 7-vuotiaana istuneeni saunassa katsoen kauhusta kankeana reisiäni. Siis eihän 7-vuotiailla voi olla tämmöisiä ongelmia, eihän?

Nyt olen neiti hikipinko, yliopisto-opiskelija. Miltä se tuntuu..? Ei miltään, kiitos kysymästä.

Todellisuudessa minulla ei ole hajuakaan mitä ihmettä teen yliopistossa, koska lukioajoista muistan sen verran, että paras aine oli välitunti ja lintsasin poikaystäväni kanssa koko viimeisen vuoden vähintään kerran viikossa.

Sitten kaikista tärkeimpään aiheeseen eli laihtumiseen ja syömiseen.

Pituuteni on 173cm, painoni tällä hetkellä liikaa (en ole käynyt pariin päivään vaa'alla, kiitos juustokakun). Luulisin sen olevan kuitenkin jossain 52 kilon tienoilla.

Rakastan karkkia, light kolaa, hattaraa (siitä selvisi blogin nimikin, hehe), suklaata, leivoksia, pullaa, kakkuja... Siis ihan kaikkea makeaa. Jos minulla ei ole laihdutuskausi päällä joku päivä, niin voi olla varma etten kuitenkaan koske normaaliin ruokaan, vaan sen sijaan syön ruuaksi esim. purkissa myytävää hattaraa.

Tiesittekö muuten, että yhdessä hattarassa on about 100 kaloria? En ymmärrä miten se on mahdollista, koska se on niin makeaa, eli toisinsanoen taivaallista.

Yhden hattaran tekemiseen käytetään n. ruokalusikallinen sokeria. Eikä mitään muuta (okei ehkä vaaleanpunaista elintarvikeväriä).

Huvipuistoissa myytävät hattarat ovat kuitenkin inhokkejani, koska niistä ei voi kuitenkaan tietää tarkkaa kalorimäärää. Vai voisitteko te kuvitella kysyvänne hattaramyyjältä että "hei anteeksi, mutta monta grammaa tässä on hattaraa? Ja mikäköhän on tämän hattaran ravintoainesisältö?"

Mutta, nyt minun on pakko ryhdistäytyä ja alkaa tekemään koulutehtävää. Tämä blogi vain on niin ihanaa todellisuuspakoilua kaikista velvollisuuksista. En yhtään ihmettele, miksi perustin uuden juuri nyt, kun edessä häämöttävät taas lukuisat tentit ja minä olen lukenut yhteensä ehkä yhden sivun. Niin tunnollista opiskelua.